Eläinten talvehtiminen:
Talvella tulee lumikerros, joka aiheuttaa monille eläimille vaikeuksia liikkumiseen ja ravinnon löytämiseen. Lumi on kuitenkin hyvä pakkassuoja ja pikkunisäkkäät, kuten hiiret, käyttävät sitä hyödyksi ja tekevät onkaloita ja käytäviä lumeen, jossa ne viettävät talven ja keräävät ruokaa. Myös esimerkiksi jänikset saattavat kaivautua lumikuoppiin. Nämä suojaavat eläimiä kylmyydeltä.
Vaihtolämpöiset eläimet, kuten käärmeet, etsiytyvät sopiviin onkaloihin ja vaipuvat kylmähorrokseen. Tällöin eläimen ruumiinlämpö voi laskea nollan alapuolelle ja elintoiminnot ovat lähes pysähdyksessä. Suurin osa myös pienistä hyönteisistä vaipuu kylmähorrokseen ja ne saattavat horrostaa esimerkiksi maan halkeamissa tai sammaleen seassa. Kylmähorroksessa aineenvaihdunta on erittäin hidasta ja syksyllä syöty ruoka pitää eläimet kylläisenä. Kuvassa näkyvä kolo voi mahdollisesti toimia eläinten suojapaikkana talvella.
Nisäkkäillä talviturkki paksunee ja joillakin lajeilla se vaalenee kokonaan, jolloin eläin käyttää sitä suojavärinään.(esim. metsäjänis). Jotkut eläimet taas pärjäävät talven läpi ihonalaisella rasvakerroksella, jota ne ovat kasvattaneet syksyllä syömällä paljon.
Noin 75 prosenttia Suomessa pesivistä lintulajeista on muuttolintuja. Linnut muuttavat pohjoisesta etelämpään syksyllä ja viettävät siellä talven. Etelässä linnut saavat paremmin tarvitsemansa ravinnon ja lämpötila on siellä suotuisampi.
Kasvien talvehtiminen:
Lehtipuut ja monet pensaat pudottavat lehtiä. Ensin ne kuitenkin hajottavat lehdissä olevan lehtivihreän, keräävät sen ja sen sisältämät rakennusaineet ja varastoivat ne oksiin ja puun runkoon. Lehdissä olevat muut värit tulevat näkyviin ja ne loistavat ruskan väreissä. Kuvasta näkee hyvin koivun lehtien syksyisen värin.
Jotkut kasvit pystyvät talvehtimaan kokonaisina, mitään tekemättä. Tällaisia ovat esimerkiksi havupuut ja puolukat. Niillä on vahvat lehdet ja neulaset, joissa on vahapinta, joka lisää kestävyyttä. Ne kykenevät yhteyttämään heti, kun valoa, lämpöä ja nestemäistä vettä on näkyvillä. Lehdissä on myös aineita, jotka suojaavat jäätymiseltä. Myös sammaleet ja jäkälä talvehtivat kokonaisina ilman suurempia ongelmia.
Suuri osa metsien ruohovartisista kasveista ovat monivuotisia. Niiden maanpäällinen osa kuolee talvella, mutta maan alla olevat juuret ja maavarret säilyvät. Ne ovat kesän aikana varastoineet yhteyttämiään sokereita tärkkelyksenä talvehtiviin osiin. Näin kasvuun lähteminen keväällä on nopeaa ja helppoa.
Metsissä on myös yksivuotisia kasveja. Nämä kuolevat syksyisin, mutta tiputtavat siemenensä maahan, jossa ne säilyvät lumipeitteen alla kevääseen. Keväällä kasvit lähtevät taas uuteen kasvuun.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4inten_talvehtiminen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvin_talvehtiminen
http://hyl.edu.hel.fi/sivut/bilsa/nature/8b/noname/sivut/elainten_talvehtiminen.html
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/talvikansio/talvikeinot2.html
Bios3 ympäristöekologia-kirja, Sanoma Pro Oy
